top of page
Search

8 TÄRKEINTÄ ELÄMÄN ARVOANI

Elämän arvot. Mitä ne ovat? Siihen on totuttu, että yritykset kirjaavat arvonsa ja sanovat toimivansa niiden perusteella. (Eri asia tietenkin on, kuinka hyvin ne toteutuvat.) Ihmisetkin puhuvat arvoistaan, etenkin siinä kohtaa, kun miettivät sopivaa puolisoa. Muuten niitä välttämättä sen enempää tule pohdittua. Ja varalta selvennykseksi, puhun tässä siis abstrakteista elämän arvoista, en konkreettisista, tavoiteltavista asioista.


Eiköhän kuitenkin kaikilla ole omat arvot, vaikka ne eivät olisi täysin tiedostettuja. Joku voi ehkä luetella ne suoralta kädeltä, mutta sisimmissään ne ovat jotain ihan muuta. Tai arvonsa tiedostaa, mutta ei edes yritetä toimia niiden mukaisesti. Usein ego voi tulla tielle. Tai ryhmäpaine. Tai ahneus, etenkin rahan. Ehkä joskus tietämättömyys ja osaamattomuus.


En itsekään ole koskaan aikaisemmin kirjoittanut arvojani ylös. Mistähän ne ovat muodostuneet?

Osaksi ihan vain siitä, millainen ihminen olen. Osaksi sosiaalisten ympäristöjeni ja osaksi elämänkokemukseni myötä. Uskon, että syvimmiltään arvoni ovat olleet aina suht samat. Ehkä nuorempana ne olivat vähän taka-alalla, koska silloin oli tärkeämpää saavuttaa konkreettisia asioita, joiden ajatteli, tai luuli, olevan elämän kannalta keskeisiä. Omaa epävarmuutta ja etenkin herkkyyttä peitti silloin myös kovempi kuori. Syynsä siihenkin. Joskus taas olen ollut tilanteissa, jolloin olen ollut vähän liiankin rohkea puolustamaan oikeiksi kokemiani asioita.


Dreaming by the sea.
Meren äärellä on ihan paras paikka kirkastaa omia ajatuksia.

TOP 8 ARVOT Á LA LEENA 2.9.2019


Tässä omat TOP 8 arvoani perusteluineen. Ne voivat muuttua – siksi laitoin päivämäärän. Kaksi ensimmäistä pysynevät aina samoina. Ja hei, niin tekopyhä en ole, että väittäisin, että arvojeni noudattaminen menisi aina nappiin. Ei varmasti mene. Voi myös olla tilanteita, että vilpittömästi yritän toimia arvojeni mukaisesti, mutta lopputulos vaikuttaa joltain muulta. Kommunikointi ei aina ole helppoa, väärinkäsityksiä syntyy, jne.


1. TERVEYS JA ENERGIA


Näiden menettämisestä minulla on valitettavasti vähän liikaakin omakohtaista kokemusta. Olen siis ollut vakavasti sairaana. Joku voisi sanoa, että ”se mikä ei tapa, se vahvistaa” tai ”kärsi kärsi, kirkkaimman kruunun saat”. Itse olen hieman eri mieltä siitä, että sairastaminen välttämättä tekisi minusta sen parempaa tai vahvempaa ihmistä. Kaikki riippuu paljon siitä, miten hyvään oloon pääsee sairastamisen jälkeen – tai siitä huolimatta – ja miten henkisesti saa käsiteltyä asian. Tai miten hyvät tukijoukot on.


Joka tapauksessa, terveys on tärkeintä. Sen antama vapaus ja energia mahdollistaa elämisen eri kirjoineen. On vaikeaa tuntea elämäänsä merkitykselliseksi, jos ei ole jollain tapaa ”tuottava” (kauhea sana) osa yhteiskuntaa. Myöskään, jos ei ole energiaa, eivät tunteet elä. Elämä on aika harmaata, jos ei jaksa edes tuntea. Enkä nyt puhu masennuksesta (vaikka sairaus sekin), vaan tämä pätee myös pidempiaikaisessa fyysisessä sairastamisessa.



2. RAKKAUS


Tarkoitan rakkautta sen kaikissa muodoissaan. Tärkeintä niistä on itsensä rakastaminen, koska silloin osaa rakastaa ehdottomasti (tai niin ehdottomasti kuin nyt mahdollista) myös muita: lähimmäisiään, lemmikkejään... Tällöin itsetuntokin on parempi, mikä vaikuttaa siihen, että haluaa hyvää myös toisille sen sijaan, että mahdollisesti kadehtisi tai pelkäisi erilaisuutta. Pelko taas helposti vie ihmisen puolustuskannalle ja jos sitä ei tunnista, syntyy vihaa. Rakkaus onkin mielestäni maailman tärkein voima. Jos ihminen on terve ja rakkautta tunteva, välittää hän jo olemisellaan tähän maailmaan paljon hyvää. Rakkauden alla on myös kiltteys ja myötätunto. Ja kyllä, rakkautta itsessä voi aina kehittää. Itsekin sitä yritän, vaihtelevalla menestyksellä.


3. YHTEYS ITSEEN JA MUIHIN


Emme ole täällä yksin. Emme pärjäisi täällä yksin. Olemme kaikki osa tätä maailmankaikkeutta, jota luomme jatkuvasti yhdessä. Jotta voimme toteuttaa olemistamme, on meillä oltava myös yhteys itseemme, tunteisiimme. Mitä parempi tämä yhteys on, sitä parempi on itsetunto ja sitä mutkattomammalta elämä tuntuu.


Ilman toisia taas elämä on aika merkityksetöntä. Kokemuksesta tiedän, että voi olla aika orpo olo, jos esimerkiksi sairastamisen vuoksi on paljon yksin, koska ei jaksa tai voi tehdä juuri mitään. Ihmisen perustarve on kokea yhteyttä, tulla nähdyksi, saada rakkautta, peilata itseään, jakaa kokemuksiaan, oppia itsestä ja kasvaa ihmisenä.



4. AITOUS / AUTENTTISUUS


”Ole oma itsesi, kaikki muut ovat jo varattuja”, kuten Oscar Wilden tunnettu sanonta menee. Olemme kaikki upeita omalla tavallamme. Aidon ihmisen vaistoaa olemuksesta, siitä miten toinen on rennosti, tai vaikka vähän ujosti, läsnä. Ilman suojakuorta ja/tai päälle liimattua egoa.


Tärkeintä autenttisuudessa on mielestäni uskollisuus itseä kohtaan. Että on rohkeasti se kuka on, uskaltaa kuunnella sydäntään ja nauttia elämästä. Ja etenkin: uskaltaa tuntea mitä tuntee. Toisin sanoen, on totuudessa itsensä kanssa. Mielestäni on raskasta yrittää olla yhtään mitään muuta kuin on. Se syö ihan tolkuttomasti energiaa. Mietin myös, mihin kaikkeen lähden mukaan niin työ-, harrastus-, kuin ihmissuhdemielessä. Asiat sujuvat paljon paremmin, kuin tekee sitä, mikä tuntuu oikealta. Toki pitää joskus tehdä myös kompromisseja.



5. KIITOLLISUUS


Oma kokemukseni on, että kiitollisuus auttaa parhaiten olemaan onnellinen, nauttimaan hetkestä. Se tuo tietynlaista rauhaa muistuttamalla siitä, miten monet asiat kuitenkin ovat hyvin. Miten paljon hyvää elämässä on saanut, kaikista vastoinkäymisistä huolimatta. Miten ihania ihmisiä elämässä on. Miten rakkaita ja hauskoja omat lemmikit ovat. Miten ystävän halaus voi piristää vähän synkempänä aikana. Miten sairaan hyvältä jäätelö voikaan maistua kuumana kesäpäivänä. Jos aina välillä muistaa mielessään olla kiitollinen pienestäkin asioista, huomaa niitä myös paremmin ja silloin myös nauttii elämästä enemmän. Pitääkin taas keskittyä kiittelemään asioista aktiivisemmin.



6. REILUUS


Minulle reiluus tarkoittaa sitä, että kunnioitetaan toista ja toisen tekemistä. Pidetään se mitä sovitaan. Arvostetaan toisen panosta. Ei käytetä toista hyväksi, ei työssä, ystävyyssuhteissa, ei missään. On myös oltava reilu itseään kohtaan: Olla vaatimatta itseltä liikoja tai syyllistämättä itseään asioista, jotka eivät ole omaa syytä. Kilteillä ja empaattisilla ihmisillä on tässä ihan oikeasti joskus opettelemista. Reilua on myös tarvittaessa sanoa: ”Sori, mokasin”. Väärinkäsityksiä voi myös tulla. Niistäkin selviää yleensä reilusti keskustelemalla. Ja sanomattakin on selvää, että on tärkeää olla reilu myös eläimiä ja luontoa kohtaan.



7. IHMISENÄ KASVAMINEN


Koen tämän välttämättömäksi. En tarkoita, että pitäisi käydä erilaisilla ”itsensäkehittämisretriiteillä”, pukeutua toogaan tai lukea aiheesta kasapäin kirjoja. Jonkinmoinen itsensä tutkiskelu aika ajoin on kuitenkin paikallaan. Ihmisenä kasvaminen on mielestäni tärkeintä siksi, että se parantaa omaa hyvinvointia ja elämänlaatua. Tätä kautta se luonnollisesti vaikuttaa myös kaikkeen ympärillä olevaan positiivisesti. Eihän sitä tietenkään ole koskaan valmis. Välillä ihmettelen, että miten sitä onkaan taas kuin pahainen teini fiiliksissään ja ajatuksissaan.



8. YSTÄVÄLLISYYS


Koska joka tapauksessa taaperramme tätä elämää yhdessä, niin onhan se kaikille mukavampaa, jos teemme sen ystävällisessä hengessä. Ystävällinen ilmapiiri luo turvallisuutta, rohkeutta ja hyvää fiilistä. Hyvät käytöstavat, auttavaiset eleet ja toiselle hymyileminen tekevät jo paljon. Syvemmällä tasolla tähän liittyy avoimuus, ennakkoluulottomuus ja suvaitsevaisuus toisia kohtaan. Suhtaudutaan siis kanssaihmisiin positiivisen huomioonottavasti, näiden habituksesta, taustasta tai elämäntilanteesta huolimatta.


Siinäpä ne olivat. Yllättävän helposti ne tulivat, kun vain aloin miettimään asiaa. Mitä arvoja sinulla on?


Rakkaudella

Leena



Runo merkityksen etsimisestä.

0 comments

Recent Posts

See All

Comments


bottom of page