Search

TAITEESTA VÄRITERAPIAA — SHOPLIFTER


Keskiviikkona ei todellakaan ollut ”bad hair day”. Kävin nimittäin Kiasmassa islantilaisen popartistin Hrafnhildur Arnardóttirin taidenäyttelyssä. Arnardóttirin luo värikästä tilataidetta sekä oikeaa että keinohiusta käyttämällä.


Kiasman näyttely, Shoplifter, Nervespace VIII.
Installaatiolla oli hypnotisoiva vaikutus.

Hrafnhildur Arnardóttirin on taiteilijanimeltään Shoplifter, eli suomeksi näpistelijä. Nimi ei suinkaan tule siitä, että hänellä olisi tapana varastaa hiuksia kampaamoista, vaan se on yksi versio siitä, miten hänen – muille paitsi islantilaisille – vaikea etunimensä on usein kuultu väärin. Instalaatio on nimeltään Nervespace VIII. Kiasma on kahdeksas (VIII) näyttely kyseisellä tilateoksella; olkoonkin, että jokainen näyttely on erilainen.





HERMOJA HIVELEVÄÄ VÄRIMAISEMAA


Installaation nimi, Nervespace, tulee sanoista ”nerves” ja ”landscape”. Massiivinen, karvainen hiusteos muistuttaa rakenteeltaan hermosoluja. Taitelija toivoo, että kirkkaat värit vaikuttaisivat kävijän aivoihin ja vapauttaisivat onnen tunnetta tuottavaa seratoniinia. Samoin hän toivoo teoksen herättävän kävijöissä lapsellista viattomuutta ja leikkimielisyyttä. Itse hiukset elementtinä Arnardóttirin mukaan taas muistuttavat ihmisen villistä alkuperästä. Nykyään hiukset ovat tärkeä osa ihmisen persoonallisuutta ja käytämme niitä ilmaisemaan itseämme.



Tuijottelin pitkään tätä seinää. Se tulee varmaan vielä uniinkin.

VÄREISTÄKIN VOI PÄIHTYÄ


Näyttelyssä käynti oli todellinen värikylpy, huuhteli ihan sielun sopukoissa asti. Oli mukava vain olla ja tuijotella karvaisia ja pehmoisia pintoja. Koskettaakin teosta sai, ”silittää kuin mammuttia” – kuten taiteilija ohjeisti. Niin tein, olenhan kokenut mammutinpaijaaja.









Artshow. Shoplifter. Nervespace.
Kyllähän teosta teki mieli silitellä. Onneksi sitä sai tehdä luvan kanssa.

Taiteen katselusta ja koskettelusta sai värienergiaa varastoksi harmaan syksyn ja pimeän talven varalle. Jos talviaamuisin vuoraan seinäni installaation tavoin, en tarvitse kirkasvalolamppua. Harkitsen myös pörröisen kissani värjäämistä neonväreillä.


Joka tapauksessa, en tiedä olinko serotoniinihumalassa vai missä, mutta lähdin näyttelystä iloisin ja raikkain mielin. Ja ilman karvoja vaatteissa, toisin kuin kotoa lähtiessä. Vaikuttavaa. Suosittelen.









Värikylläisin terveisin

Leena


P.S. Huom! Näyttely on Kiasmassa enää 15.9. asti. Mene äkkiä väritankille!