top of page

MIKSI RENTOUTUMINEN ON VAIKEAA?

2 hours ago
4 min read

Joskus rentoutuminen on vaikeinta juuri silloin, kun lepoa tarvitsee eniten. Sen olen sairastamisen myötä oppinut. Kun huolet seuraavat mukana sohvalle ja sänkyyn, pelkkä tekemisen lopettaminen ei vielä tuo rauhaa. Olen joutunut pohtimaan, miten voisin rentoutua, vaikka kaikkea huolta aiheuttavaa en pysty poistamaan.

Woman lounging on a gray couch by a sunlit window, wearing a white sweater and jeans, gazing upward in a calm, reflective mood.
Rentoutuminen ei ole aina niin helppoa kuin luulisi.

Rentoudu nyt vähän.

Helppo sanoa. Vähän sama kuin sanoisi unettomalle, että nuku nyt vaan.


Sairastaminen on tuonut elämään stressiä, jota en olisi osannut etukäteen edes kuvitella. Sillä kun terveys pettää, vaikutukset ulottuvat niin moneen asiaan. Omaan kehoon, toimeentuloon, ihmissuhteisiin ja siihen, mitä tulevaisuudelta uskaltaa odottaa. Joskus ihan arjessa selviytymiseen. Eli asioihin, joita on ennen pitänyt itsestäänselvyyksinä.


Fyysisesti sairaana tarvitsisi erityisesti lepoa ja rauhaa, mutta juuri silloin stressin aiheita tulee helposti lisää. Siinä on melkoinen ristiriita. Samalla olen joutunut miettimään, miten vähentää stressiä, jotta vointi ei pahenisi entisestään.

Siksi rentoutumisen opettelu on ollut mulle tärkeää. Olen sinnikkäästi etsinyt ja kokeillut erilaisia keinoja, joilla voisin helpottaa omaa oloani myös silloin, kun olosuhteet eivät siihen varsinaisesti kannusta.


Lepääminen ei aina tarkoita rentoutumista

Sairastaessa tulee levättyä paljon. Se ei kuitenkaan tarkoita, että olisi koko ajan rentoutunut. Voi maata paikallaan ja miettiä samalla seuraavaa lääkärikäyntiä, toimeentuloa tai sitä, miten selviää huomisen pakollisista asioista. Ulospäin voi näyttää rauhalliselta. Pään sisällä voi kuitenkin olla vähän enemmän ohjelmaa, useampi kanava kerrallaan päällä.


Mulle on ollut tärkeää ymmärtää, ettei rentoutumisen vaikeus tarkoita automaattisesti sitä, että teen jotain väärin. Jos elämässä on paljon huolta, sitä ei noin vain päätetä pois ja uppouduta johonkin autuaaseen mielenrauhaan. Silti omaan oloon voi yrittää vaikuttaa. Sen verran kuin siinä tilanteessa pystyy.

Miten hermosto vaikuttaa rentoutumiseen?

Hermostosta puhutaan nyt paljon, eikä syyttä. Vaikka itse haluaisi rauhoittua, keho voi olla vielä valmiina toimintaan. Sympaattinen hermosto osallistuu tähän aktivoitumiseen, parasympaattinen taas rauhoittumiseen ja palautumiseen. Myös sairastaminen ja fyysinen rasitus voivat pitää kehoa kierroksilla.


Hermosto ei kuitenkaan toimi irrallaan muusta elämästä. Fyysinen vointi, uni, syöminen, huolet ja ympäristön häly vaikuttavat kaikki siihen, millainen olo meillä on. Siksi rentoutumistakin kannattaa lähestyä kokonaisvaltaisesti.


Rentoutumiseen ei ole virtakytkintä

Olisihan se on-off-nappi kierroksille kätevä. Välillä nappi pois päältä ja tarvittaessa laittaisi sen taas päälle.


Mutta jos koko päivän menee tukka putkella, ruokailut unohtuvat ja tauko tarkoittaa sähköpostin tarkistamista, rauhoittuminen ei välttämättä onnistu nappia painamalla, vaikka siihen olisi vihdoin aikaa. Sama pätee, jos kotona sairaana yrittää tehdä liikaa oman voinnin kustannuksella tai ei uskalla välillä päästää murehtimisesta irti.


Lounasaika olisi hyvä pyhittää syömiseen.
Lounasaika olisi hyvä pyhittää syömiseen.

Siksi mulle rentoutuminen liittyy myös arjen tasapainoon. Siihen, että pysähtyy välillä jo päivän aikana. Syö ja nukkuu riittävästi ja huomaa omat rajansa ennen kuin on taas ylittänyt ne. Tai on antanut jonkun muun ylittää.


Aina tasapainoinen arki ei tietenkään onnistu. Elämässä on päiviä, joista lähinnä selvitään. Mutta silloin kun on mahdollista, asioita kannattaa rytmittää tasaisemmin ja pitää tauko ennen kuin on aivan poikki. Nälänkin voisi huomata ennen kuin kaikki pienimmätkin asiat alkavat ärsyttää. Mielikin pysyy parempana, jos huomaa huolehtia elimistön perustarpeista ajoissa. Silloin elimistön ei tarvitse tavalla tai toisella kiukutella saadakseen huomiota. Ja illalla saa myös unen päästä paremmin kiinni.


Kaikilla on oma tapansa rentoutua

Rentoutuminen ei tarkoita kaikille samaa asiaa. Yksi pitää meditoinnista, toinen rentoutuu tehdessään käsillään jotain. Jollekin hiljaisuus on ihanaa, toinen kaipaa musiikkia.


Itselle sopivaa tapaa voi etsiä esimerkiksi näistä:

  • Meditaatio tai ohjattu rentoutus.

  • Rauhallinen hengitykseen keskittyminen tai lihasten rentouttaminen.

  • Luonnossa oleminen tai omaan vointiin sopiva liike.

  • Musiikin kuunteleminen, lukeminen tai mukava yhdessäolo.

  • Harrastus, johon voi uppoutua ilman kiirettä.

  • Luova tekeminen, kuten kirjoittaminen, maalaaminen tai käsityöt.


Person in a blue coat stands facing a misty pine forest, surrounded by tall tree trunks and soft green undergrowth.
Luonnossa rentoutuu.

Luovakin tekeminen voi toki muuttua suorittamiseksi. Varsinkin, jos kaiken pitäisi onnistua, valmistua tai olla vähintään julkaisemisen arvoista.

Välillä saa tehdä jotain ihan muuten vaan. Maalata ruman taulun. Kirjoittaa tekstin, jota ei ikinä näyttäisi kellekään.






Rauhoittava ympäristö rauhoittaa myös sinua

Joskus rentoutumista voi lähestyä ihan tavallisesta arjesta. Vähentää ääniä, säätää valaistusta tai siistiä yhden paikan, jossa haluaa olla rauhassa. Koko kotia ei kannata alkaa järjestää. Siinä saattaa mennä rentoutuminen sivu suun.


Kaikki häly ei kuitenkaan näy tavarakasoina tai kuulu taustameluna. Osa siitä kulkee mukana taskussa. Puhelimesta löytyy aina jotain uutta. Viesti, uutinen, video tai ihminen, joka kertoo, miten meidän kannattaisi elää.

En ajattele, että puhelin olisi pelkästään pahasta. Se tuo myös seuraa, yhteyttä ja iloa. Mutta helposti voi käydä niin, että oli tarkoitus levätä ja päätyikin lukemaan jotain, mikä jäi pyörimään mieleen loppuillaksi. On hyvä viettää aikaa myös niin, että mieli ei ota vastaan mitään uutta käsiteltävää.


Kaikkea omaa ajattelua ei tarvitse uskoa

Omassa päässä riittää muutenkin tekemistä. Yksi huoli johtaa toiseen, ja kohta on jo miettimässä, miten selviää tilanteesta, jota ei ole vielä tapahtunut. Eikä välttämättä tapahdukaan.


Päässä pyörivät ajatukset voivat tuntua kovin vakuuttavilta. Silti niitäkin on hyvä tarkastella tavallaan ulkopuolisena ja vähän kyseenalaistaa. Tiedänkö tämän vai pelkäänkö tätä? Onko jotain, mitä voin nyt tehdä?

Jos on, sen voi tehdä tai laittaa muistiin. Jos ei ole, ajatukselle voi sanoa, että tämä ei ratkea juuri tässä hetkessä. Huolta ei tarvitse väittää turhaksi. Mutta ei hyödytä mitään antaa sen vallata koko ajatusmaailmaa ja tehdä oloa levottomaksi siinä hetkessä.


Opettele pysähtymään hetkeen

Ajattelen, että se, miten on läsnä, liittyy vahvasti rentoutumiseen. Että aina välillä huomaa, missä itse on, miltä tuntuu ja mitä tarvitsee. Eikä olisi ajatuksissaan murehtimassa menneitä tai jo ennakoimassa mahdollista tulevaa. Menneisyyttä ei voi tässä hetkessä muuttaa. Tulevaan voi valmistautua, mutta sitä ei voi elää etukäteen, vaikka mieli välillä kovasti yrittää. Se vaatii tietynlaista rohkeutta. On uskallettava päästää henkisesti erilaisista keskeneräisistä asioista irti ja pysähdyttävä hetkeen.



Läsnäolo ei välttämättä tarkoita paikallaan istumista. Läsnäolon voi saavuttaa myös kirjoittaessa, maalatessa, ruokaa tehdessä tai jonkun kanssa (joka osaa olla läsnä) jutellessa. Hetkessä, jolloin on mukana siinä, mitä tekee.


Voi keskittyä huomaamaan, mitä tässä on. Miltä tuoli tuntuu kehon alla. Mitä ikkunasta näkyy. Onko koira taas vallannut parhaan paikan. Ei yritä ratkaista siinä hetkessä mitään.


Eckhart Tolle on sanonut: ”Nykyhetki on kaikki, mitä sinulla koskaan on.” Näin vapaasti suomennettuna. Siinä on mullekin harjoittelemista. Mutta juuri nyt voin ainakin olla tässä.



Pidetään itsestämme ja toisistamme huolta.


-Leena hyvinvointivalmentaja



Kaipaatko tukea voidaksesi arjessa paremmin?

Hyvinvointivalmentajana autan sua tarkastelemaan, mikä omassa arjessa vie voimia ja mikä voisi helpottaa oloa. Sunny Soulin valmennuksissa etsitään yhdessä muutoksia, jotka sopivat sun elämäntilanteeseen ja voimavaroihin.


Laita viestiä osoitteeseen leena@sunnysoulwellness.com, niin sovitaan maksuton 15 minuutin tutustumispuhelu ja katsotaan, voisiko valmennus olla sulle avuksi. Jos haluat pohtia palautumista itsenäisesti, tutustu myös Palautuminen arjessa -oppaaseeni.




Lähteet

Comments


bottom of page