SMALL TALKIA ELÄMÄSTÄ

Vakava krooninen sairaus vaikuttaa väkisinkin parisuhteeseen, sen molempiin osapuoliin. Sairaus tuo mukanaan suhteeseen väsymystä, vetäytymistä, pelkoja, yksinäisyyttä ja väärinymmärryksiä. Ja silti, kaiken sen keskellä, voi syntyä jotain kestävää: yhteys, joka ei perustu suorituksiin, vaan molemminpuoliseen ymmärrykseen.

Miten voi hoitaa kroonista sairautta ilman lääkkeitä – ja silti voida paremmin? Tässä blogissa jaan omat itsehoitokeinoni ME/CFS:n kanssa elämiseen. Jotkut niistä ovat hyvinkin yksinkertaisia ja arkisia, mutta yhdessä ne ovat vieneet vointiani parempaan suuntaan.

Multa kysytään usein, saanko tarpeeksi proteiinia, koska syön lähinnä vain kasviksia ja hedelmiä. Ennen söin ihan eri tavalla, tuloksetta.

Kokeilin biodynaamista osteopatiaa ME/CFS:n ja pitkittyneen flunssan hoidossa. Se oli monin tavoin mielenkiintoinen kokemus.

Kuinkahan moni on kokenut fyysisisiä, ehkä vakaviakin oireita, jotka lääkäri on halunnut diagnosoida masennukseksi tai muuten psyykkiseksi?

Pitääkö krooninen sairaus hyväksyä vai pitääkö uskoa, että paranee? Mielestäni nuo eivät sulje toisiaan pois.

Sairastuessa vakavasti oma identiteetti joutuu koville. Kun elämä merkittävästi rajoittuu, tuntuu, että kadottaa myös osan itseään.

Mitä tarkoittaa käytännössä, että syö Medical Mediumin protokollalla? Kerron, mitä mun tyypillinen päivä pitää sisällään ruokien suhteen.

Kiitos vuosi 2022. Tänä vuonna elämä on ollut ihanasti vapaampaa. Tämä johtuu siitä, että olen ollut fyysisesti paremmassa kunnossa.

Kroonisesti sairastaminen rajaa mahdollisuuksia olla sosiaalinen. Mitä vakavammin sairastaa, sitä vaikeampaa voi olla myös yksinäisyys.

ME/CFS ei ole toiminnallinen häriö, koska sitä sairastavat eivät ole hysteerikkoja. HUS on jäänyt ajastaan jälkeen ja sairaat kärsivät.