top of page
Search

KIITOS 2022, OLIT VALOISA VUOSI


Tuntuu, että tänä vuonna monien vuosien jälkeen elämässä on ollut vapaampaa. Tämä johtuu siitä, että olen ollut fyysisesti paremmassa kunnossa. Kun vointi on pitkään huono ja elämä on lähinnä pientä ympyrää kodin ympärillä, voivat pienetkin irtiotot ja muutokset elämässä tuntua kovin vaikeilta, saati sitten suuremmat. Nyt on kuitenkin tapahtunut asioita, joiden aikaisemmin ajattelin olevan mahdottomia. Alkusyksystä mulla oli kyllä pari hankalampaa kuukautta, ei siinä. Silti silloinkaan vointini ei ollut lähelläkään niin kamala ME:n kanssa, mitä se oli pari-kolme vuotta sitten.



KUN ELÄMÄN PIENET ASIAT OVAT ISOJA ASIOTA


On myös muutama ihana ravintolakokemus. Kuvassa Tammisaaressa, ravintola GH Fyrenissä.

Olen kuluneen vuoden aikana siis tehnyt muutaman pienen reissun, käynyt keikoilla, nähnyt enemmän kavereita… Ennen kaikkea, olen muuttanut miesystäväni kanssa yhteen. Jos joku olisi mulle 2020 sanonut, että parin vuoden päästä muutat, ja että muutat vielä jonkun kanssa saman katon alle, en olisi uskonut. En ikinä. Ei olisi ollut voimia edes ajatella koko asiaa. No, niin kuitenkin kävi, onneksi. Toki sekin, että on löytynyt sopiva kumppani, vaikuttaa asiaan. Ja kyllä, muutto otti silti voimille. Siitä johtui osaksi alkusyksyn vaikeampi jakso. Toinen syy oli elokuussa silmiini yllättäen ja todella nopeasti kehittynyt harmaakaihi, joka onneksi korjattiin lähes saman tien pienellä leikkauksella.








Yodan kanssa on aina kivaa.

Ihan arjessakin teen spontaanisti enemmän kaikenlaista: laitan monipuolisemmin erilaisia ruokia, kävelen koiran kanssa reippaampia lenkkejä, olen ihmisten kanssa paljon sosiaalisempi… Enää ei tarvitse ykskaks miesystävällekään juuri sanoa, että sori, en pysty nyt kommunikoimaan, pää ei enää toimi (kognitiivinen uupumus). Elämään on tullut lisää sellaisia pieniä, normaaleja asioita, joita energian lisääntyminen tuo tullessaan. Tätä voi olla terveen ihmisen vaikea ymmärtää. Tai ehkä kenenkään, kenellä ei ole ME. Edelleen kuitenkin rytmitän tekemiseni ja varon, että en tee liikaa, että ei tule PEM-oireita (aina se ei onnistu).




MENETYSTÄ JA UUTTA PERHEENLISÄYSTÄ

brunette cat kissa
Pupun kanssa Munkkiniemessä kahvilassa 2018.

Isoin menetys kuluneena vuonna oli Pupu-kissani siirtyminen sateenkaarisilloille vain kahdeksanvuotiaana. Aina niin terveenä ollut kissa lähti yllättäen vatsakasvaimen vuoksi. Pupu oli tiivis osa elämääni monta vuotta, jo silloin kun sairastuin ME:seen 2015. Olisi ollut välillä ihan tuhottoman yksinäistä ilman kissan lohduttavaa ja hauskaa seuraa. He, jotka Pupun tunsivat, tietävät, miten hurmaava tyyppi tämä oli. Sellainen koirakissa, joka tykkäsi seikkailuista. Edelleen ikävöin Pupun pörröisen pehmeää olemusta.



Yoda ja Sisu. Todella mahtavia tyyppejä molemmat.



Ihana yllätys taas tänä vuonna oli Sisu Jäppisen tulo elämääni ennen joulua. Sisu on miesystäväni rescuekoira, joka on pelastettu Pietarin kaduilta. Hän on 6,5 kiloinen, iso koira pienessä paketissa. Todella sympaattinen tyyppi, joka on täynnä rakkautta ja innoissaan kaikessa mukana. Yodan kanssa (joka on myös rescue) he olivat heti hyvää pataa keskenään.









PAREMPI VOINTI ON HELPOTTANUT ELÄMÄÄ

Mun "aamukahvi" on sellerimehu.

Tämä vuosi olisi varmasti ollut hyvin erilainen, jos en pari vuotta sitten olisi tutustunut Medical Mediumiin. Sen protokollat ovat selkeästi vahvistaneet mun vointia ja jopa poistaneet joitakin oireita. Sanon kuitenkin edelleen: Katsotaan, miten pitkälle MM:n elämäntapa mua voinnillisesti vie. Niin kauan kuin vointi on keskimäärin parempaan, jatkan sitä. Olen kuitenkin oppinut pitämään tavastani syödä ja elää mahdollisimman puhtaasti, joten vaikeaksi en MM-protokollien noudattamista enää koe. Moni asia menee jo ihan rutiinilla, ja makutottumuksetkin ovat muokkautuneet entistä terveellisempään suuntaan.


Toki jos joskus olen kokonaan tai lähes kokonaan parantunut, voin joustaa ruokavaliossa enemmän. En kuitenkaan usko, että koskaan palaan täysin vanhaan tapaani syödä, vaikka en (yleisen käsityksen mukaan) epäterveellisesti syönyt silloinkaan. Ja varalta: Kyllä, olen varma siitä, että vointini ei ole muuten vaan parempaan suuntaan. Tässä on kokonaisvaltainen muutos tapahtunut elimistössä, sen kyllä tuntee. Toki olen vielä herkkä, ja aina voi esim. saada uusia virustartuntoja, joten kunto voi vaihdella.



TOIVOTTAVASTI VUOSI 2023 ON AINAKIN YHTÄ VALOISA KUIN 2022

Mitään uuden vuoden lupauksia mulla ei ole ollut tapana tehdä. Jatkan samalla meiningillä kuin tässä on jo tovi menty: Eli haluan edelleen kehittyä ihmisenä, hoitaa itseäni Medical Mediumin avulla, nauttia elämästä ja tehdä yleensäkin asioita niin paljon kuin vaan voin. Ihan hyvä vuosi on tulossa, uskon niin.



Onnellista vuotta 2023 sinulle.

Pidetään itsestämme ja toisistamme huolta.


Rakkaudella

Leena


Commentaires


bottom of page